Valmennuksellinen yhteenveto FC Kemin liigakaudesta 2016-2017

19.5.2017


Tuloksellinen yhteenveto vertailuna edellinen 2015-2016 liigakausi:

                                  2015-2016                       2016-2017

runkosarja                       9.                                        7.

pisteet                             23                                       30

tehdyt maalit                   57                                       69

päästetyt maalit              87                                       82

playoff                              -                               puolivälierät

Tässä tilastossa ei ole maaleissa mukana playoff-maaleja eikä luovutusvoitosta tulleita maaleja. Yhteenvedosta voidaan helposti tulkita, että tuloksellisesti kuluneella kaudella mentiin eteenpäin, mutta tarkempi pelin analysointi kertoo mitkä asiat onnistuivat ja missä on parantamisen varaa. Olen jakanut yhteenvedon puolustus- ja hyökkäyspeliin erittelemättä yksittäisten pelaajien suorituksia. Kauden kokoonpanosta on sitten lyhyesti lopussa.

Hyökkäyspeli: Tilastot runkosarjasta kertovat 12 maalin (yli 20%) kasvua edelliseen kauteen verrattuna. Tehtyjen maalien lukumäärä (69) on käytännössä sama kuin SM-hopeaa voittaneen KaDyn runkosarjassa tehdyt maalit, mutta jää kauaksi yli 100 maalia tehneistä Sievi Futsalista, Leijona Futsalista ja SoVosta. Tämä tietysti kertoo, että tuloksen kannalta olennaisinta ei ole pelkästään tehdyt maalit, vaan tehtyjen ja päästettyjen maalien suhde. Tehotilastoissa Iiro Vanha oli runkosarjan 10. (27 tehopistettä), ja yli kymmeneen tehopisteeseen ylsivät myös Keijo Huusko, Sami Huhtiniemi, Tuukka Pikkarainen, Paavo Jokinen ja Vesa Lilja.

Maalien pilkkominen eri osa-alueisiin paljastaa tiettyjä lainalaisuuksia. Eniten maaleja syntyi varsinaisten pelitilanteiden aiheuttamina (yli 40%). Näitä olivat erilaiset syöttökombinaatiot (seinäsyöttö yleisin), 1v1 haastot, laukaukset eri etäisyyksiltä, pivot-pelaajan maaliin johtava toiminta ja pitkät nopeat avaukset maalivahdilta. Perinteiset futsalin hyökkäyspelaamiseen liittyvät keinot parallel ja vastustajan blokkaaminen eivät johtaneet maaleihin. Syy oli lähinnä niiden käytön vähyys. Lähes neljännes (24%) maaleista syntyi erikoistilanteista tai niiden seuraamuksista. Näistä sivurajapotkut olivat selkeästi ykkösenä, kulma- ja vapaapotkumaalien jäädessä vähemmälle. Toki sivurajat ovat huomattavasti yleisempiä kuin muut, mutta se kertoo myös, että käytännössä vastustajan alueella sivuraja on aina myös maalipaikka. Seuraavaksi listalla tulivat vastahyökkäyksistä tehdyt maalit(19%), jotka aiheutuivat joko oikea-aikaisista riistoista tai onnistuneen prässin aiheuttaneista vastustajan harhasyötöistä. Loput (15%) maaleista syntyivät yli- ja alivoimatilanteista sekä rangaistuspotkuista (lähinnä 10m).

Miten nämä statistiikat vaikuttavat sitten harjoittelun suunnitteluun hyökkäyspelin osalta? Tietyt seikat vaativat tietynlaisia pelaajatyyppejä kuten esimerkiksi pivot/target-pelaajan hyödyntäminen tai hyvät 1v1 pelaajat. Muutoin hyökkäyspelin harjoittelun tulee sisältää erilaisia keinoja murtautua maalintekosektorille ja saada ns. jalka vapaaksi (esim. seinäsyötöt, parallel, blokit). Erikoistilanneharjoittelu on merkittävää (neljännes maaleista) ja joukkueella on oltava tietyt vaihtoehdot selkäytimessä. Näiden nopea hyödyntäminen antaa  myös tilanteen niin salliessa keinon vastustajan vielä organisoimattoman puolustuksen voittamiseen. Lähes viidennes maaleista syntyi vastahyökkäyksillä, ja kausi tietysti sisälsi lukemattomia ei maaliin johtaneita 2v1- ja 3v2- tilanteita. Yli- ja alivoimapelaamisen osalta voidaan todeta, että alivoimapelaaminen alkoi sujua kauden edetessä, mutta ylivoimassa oli vielä suuria ongelmia (harjoittelu oli siltä osin puutteellista).

 

Puolustuspeli: Jos hyökkäystehoissa saatiin aikaan selkeä parannus edelliseen kauteen, puolustuspelaamisesta ei voida samaa sanoa. Tälläkin maalimäärällä (69 vrt. KaDy) voidaan pelata jopa Suomen mestaruudesta,  mutta silloin päästettyjen maalien osuus on saatava putoamaan merkittävästi (FC Kemi 82, KaDy 47).

Meille tehtyjen maalien jakaminen syihin, jotka johtivat maaleihin, riippuu  tietynlaisesta tulkinnasta, joten seuraavat asiat ovat vain henkilökohtaisia näkemyksiä tilanteista. Huomioitava on kuitenkin, että maaliin johtavissa tilanteissa on usein enemmän kuin yksi tekijä, jonka seuraamuksena maali syntyy. Syyt ovat myös seurannaista joukkueen puolustustavasta ja sen vaatimuksista. Yksi vaikeasti tulkittava asia on maalivahtipelin rooli maalin synnyssä ja varsinkin jälkikäteen nauhoilta katsottuina tilanteita voidaan tulkita väärinkin. Tästä on kuitenkin hyvä aloittaa, sillä maaliin johtaneista tilanteista 25% oli mielestäni sellaisia, joissa maalivahdin rooli olisi voinut nousta suuremmaksi. Samalla voidaan toisaalta todeta, että maalivahdit olivat usein merkittävässä roolissa pisteitä antaneissa otteluissa tekemällä useita huipputorjuntoja. Maalivahtien rooli korostui myös joukkueen tavassa puolustaa miesvartioinnilla, jonka epäonnistumisen seurauksena yli kolmannes (36%) maaleista syntyi. Syistä suurimpia olivat oman vartioitavan pelaajan kadottaminen ja toisekseen yritykset riistää pallo väärällä hetkellä/ajoituksella. Erikoistilanteet (12%) ja vastahyökkäykset (9%) olivat seuraavia listalla. Huomioitavaa on erikoistilannepuolustamisen onnistuminen, kun joukkue itse teki maaleistaan kuitenkin 24% erikoistilanteista. Loput maalit aiheutuivat yli- ja alivoimapelaamisen sekä rangaistuspotkujen seurauksina. Omia maalejakin onnistuttiin tekemään kolme.

Mitä voidaan tulkita tilastoista? Liikaa yksilölliseen puolustamiseen nojaava puolustusajattelu johtaa usein pelaajan itse tekemiin tulkintoihin tavoista hoitaa tilanne ja varsinkin nuorten pelaajien kohdalla se ei vielä osin kokemuksen puutteestakin johtuen tule selkäytimestä. Yksilö- ja aluepuolustamisen yhdistäminen kentän eri osa-alueilla on harkittava vaihtoehto tälle ongelmalle.

 

Pelaajat: Harjoituskauden alkaessa joukkueen keski-ikä oli 20,3 vuotta. Käytännössä pelaavan joukkueen (yli 10 peliä pelanneet) keski-iäksi muodostui 21,7 vuotta, joten suhteessa muihin futsal-liiga joukkueisiin FC Kemi oli varmastikin sarjan nuorin joukkue. Joukkue uudistui edellisestä kaudesta paljon ja merkille pantavaa oli, että useille nuorille pelaajille annettiin runsaasti vastuuta kauden mittaan. Tavoitteena oli tietysti pelaajien kehittäminen parhaalla mahdollisella tavalla, peliajalla. Ajatuksena  vanha mietelmä, että se on kuin rahaa panisi pankkiin. Toivottavasti tulevaa ajatellen hieman paremmalla korolla kuin oikeassa rahamaailmassa. Tulosten valossa käytäntö oli oikea, jos mittapuuna pidetään edellisen kauden saavutuksia. Tietysti kokeneemmat pelaajat Keijo Huuskon johdolla muodostivat sen rungon, jonka ympärille nuoret pelaajat pantiin kehittymään. Maalivahdeista Lari Honkanen ja Marko Pirnes jakoivat vastuun aika tasaisesti kummankin pelatessa käytännössä puolet runkosarjan peleistä. Molempien harjoittelua hidastivat armeija-/opiskeluesteet. Iiro Vanhan nousu miesten A-maajoukkueeseen ja Tuukka Pikkaraisen, Vesa Liljan, Ville Uimaniemen ja Do Khupehin valinnat U21-maajoukkueen ensimmäisiin virallisiin peleihin olivat positiivisia signaaleja FC Kemin toiminnasta.

Markku Kalermo

 

Kauden päätös pähkinänkuoressa

Käytimme paljon aikaa taktiseen kehittymiseen ja Markun sanoin menimme monella osa-alueella jälleen vauhdilla eteenpäin.  Faktaa kuitenkin on, että nuoret pelaajamme tarvitsevat lisää kokemusta ja fysiikkaa. Ensi talvena olemme jälleen vuoden kokeneempia ja kesän jälkeen motivoituneimmat pelaajat muutaman kilon lihasta hankkineena valmiit tavoittelemaan mitalia.

Sievi meni ja voitti kolmannen mestaruutensa odotetusti, joskin yhden pelaajan puuttuminen meinasi heidän laivansa kaataa. Sinänsä mielenkiintoista, että meiltä puuttui käytännössä neljä parasta pelaajaa Sieviä vastaan semifinaalisarjassa. Johdimme jo 2-0 kotisalissa ottelua ja tämän pitäisi toivottavasti toimia nuorille pelaajille herätyksenä, että heillä on mahdollisuus dominoida suomalaisia futsalkenttiä ja alkaa etsimään uusia osoitteita Euroopan ammattilaissarjoista. Mutta sinne voi päästä vain päättämällä alkaa voittajaksi ja tehdä siihen tarvittava työ.

Kalle Huusko