Seurakehitys vai pelaajakehitys edellä?

25.4.2017

Mitä seurakehitys tuo tullessaan mitä meillä ei jo olisi? Pienten seurojen ympäri maata on vaikea rakentaa nykyisellään liiton toivomaa koneistoa ja jos sellainen halutaan rakentaa, maksaa se vanhemmille paljon! Itse seuratyötä tekevänä tunnistan koko ajan sen paineen, miten liitto haluaa seurojen panostavan seurakehitykseen. Mutta aina kun katson junioreita ja heidän valmiuksiaan harrastaa lajia, näen paljon tärkeämmäksi antaa panokseni heiden kehittämiseen.

Jotenkin koko Suomi tuntuu vääristyneen jalkapallon saralla. Viimeisien vuosien aikana suomen menestys jalkapallossa on mennyt vain alaspäin, samaan aikaan panoksia on lisätty erilaisiin seurakehityshankkeisiin. Suomen parhaat pelaajat eivät ole käsittääkseni tullet läpi mistään koneistosta, jossa toimintaa (pelaajien sijaan) olisi koko ajan laaja-alaisesti kehitetty. Tai jos on, en usko niiden vaikuttaneen kovinkaan paljon itse pelaajien kehittymiseen. Olemme niin kaukana muun maailman tekemisestä, että ei haikailla niiden perään. Vaan meidän pitää löytää oma polku onneen.

Meidän seurassa tämä tarkoittaa sitä, että luomme pelaajille ympäristön, jossa mahdollisuus kehittymiseen on olemassa. Ensimmäinen askel siinä on pitää laji kohtuu hintaisena, jotta harrastus ei jää rahasta kiinni.

Toisena taata pelaajille valmennusta joka ottaa riittävästi huomioon lasten nykyvalmiudet yleensäkin liikkumiseen. Tätä linjaa toki ollaan herätty liitossakin pohtimaan kera hienojen termien. Mutta turha on puhua biovalmiuksista junioreille, kun suurin osa aikuisistakaan ei sitä termiä ymmärrä. Puhutaan vaikka kuperkeikan tekemisestä, niin päästään nopeasti asian ytimeen.

Kolmantena asiana ei tuoda liian aikaisin pelaajille tulospaineita, koska he kehittyvät eri aikaan ja innostusta ei saa tukahduttaa. Tosin jatkuvat rökäletappiot pitää pyrkiä minimoimaan ;) Ja koska joukkueellista helmiä on vaikea kerralla tehdä, pitää kehityksen myötä junioreille taata sopivaa haastetta, jotta ei jäädä ns. mukavuusalueelle.

Lopulta huomaammekin, että meillä on koossa hyvä jengi ja osa niistä jopa maajoukkue kelpoisia. Niistä parhaat sitten pelaavatkin kotimaista Veikkausliigaa tai muita Euroopan sarjoja. Tämän tarinan tueksi meillä on mukava nippu nimiä omastakin takaa.

Ja vielä on eräs asia, joka puhuu resurssien oikein kohdistamien puolesta. Siinä kun haaveet paremmasta seuratoiminnasta kytevät liiton laatikoissa. Olemme FC Keminä  vieneet suomen futsal tekemistä maailman kartalle, pelanneet A-ja B-junioreiden futiksen SM-karsintaa useita vuosia. Menestymiset ulkomaiden kovissa turnauksissa sekä lukuisat SM mitalit kertovat siitä omaa karua kieltään. Jos vielä tähän otetaan mukaan Futsal-liigassa paikan vakiinnuttaminen ja playoffeissa pelaaminen Suomen nuorimmalla joukkueella. Niin pitää olla huumorimiehiä, jos sanoo meidän tekevän kaikki asiat väärin.

Jotta asiasta ei tulisi liikaa liittovastainen, niin kyllä siellä on paljon hyvääkin tehty, mutta niistä liitto kertoo varmasti mielellään itse.  Muistettakoon vielä sekin, että olemme ensimmäisiä seuroja Kemissä, jotka suorittavat liiton edellyttämää laatuseurajärjestelmää.

Olen kirjoittanut tämän tekstin fyysisesti pienen ja henkisesti suuren seuran näkökulmasta.

 

Futis ja futsal terveisin Tuomo Saarela junioripäällikkö FC Kemi 24.4.2017