Edustus viime hetken voittoon Kajaanissa

15.7.2013

Edustus viime hetken voittoon Kajaanissa

 

Noin kuukausi sitten totesin selkeän kotijohdon kääntyessä tasapeliksi viime hetkillä, että ottelu kestää aina 90min ja kaikki on mahdollista siihen asti. Tänään Kajaanissa kentällä olleet pelaajat ehkä tiedostamattaan saivat muistijäljen jostain kokemastaan ja käänsivät sen tällä kertaa voitoksi. FC Kemi kohtasi vierasottelussaan vahvistuneen Kajaanin Spartakin ja voitti ottelun pelin 89. minuutilla tulleella maalilla 1-0 (0-0).  Maali oli vielä kuin oppikirjasta, kun riiston jälkeen pallo toimitettiin keskikentälle Jani Kokkilalle, joka jatkoi ylösnousevalle oikealle laitapakille Teemu Lantolle. Teemu keskitti maalille lujan maata pitkin topparin ja maalivahdin väliin menevän pallon, jonka Jani Kähkönen siirsi takatolpan lähettyviltä maaliin. Jo varmalta näyttänyt tasapeli kääntyi voitoksi.

Itse pelitapahtumissa FC Kemi hallitsi pallollista peliä varsinkin ensimmäisellä jaksolla selkeämmin ja loi useampiakin läheltä piti tilanteita kotijoukkueen maalille. Lähimmäksi pääsi Tobias Wiena, jonka laukaus putosi ylärimasta suoraan alaspäin tuomariston kuitenkin todetessa, ettei pallo ylittänyt maaliviivaa. Spartakin tilanteet muodostuivat lähinnä erikoistilanteista, joita kulmapotkujen muodossa olikin aika monta. Toisella jaksolla myös Spartak yritti enemmän rakentaa peliä maata pitkin ja näin jaksosta muodostui tasaisempi pelin aaltoillessa puolelta toiselle. Joka tapauksessa ratkaisu tuli kuin varkain ihan viime hetkillä.

Kokoonpano: Tatu Kujanpää, Henri Kupari, Olli Alakärppä, Samuli Lätti, Teemu Lantto, Iiro Vanha, Jani Kokkila, Sami Huhtiniemi, Jani Kähkönen, Paavo Jokinen, Tobias Wiena. Vaihdossa: Ville Juvonen, Eetu Pääkkölä, Joni Berg, Joni Lehosmaa.

Valmentajan näkökulmasta:

Jotkut voitot vaan maistuvat paremmilta kuin toiset. Kun voiton saavuttaa lähes viimeisestä hyökkäyksestä, se tuntuu todella hyvältä. Nyt kolme pistettä irtosi esityksellä, jossa jälleen ensimmäisellä jaksolla kontrolloitiin peliä hyvin, liikuttiin ja ennen kaikkea myös käännettiin pelin painopistettä kiitettävästi. Tällä  tavoiteltiin hetkellistä ylivoimaa kentän jollekin osa-alueelle ja sen hyödyntämistä. Jaksoon saattoi olla suhteellisen tyytyväinen. Toisella ote osin vähän kirposi ja vastustajakin pääsi paremmin peliin mukaan. Pelin rytmittäminen ei enää ollut niin tyydyttävällä tasolla ja hyökkäyksetkin jäivät vähän hätäisiksi. Puolustustyöskentelyyn täytyy olla tyytyväinen, kun jo toinen peräkkäinen peli hoidettiin ilman takaiskuja. Todettakoon vielä, että ensi kertaa avauksessa esiintyi jälleen uusi b-junnu, Paavo Jokinen, joka selviytyi hyvin roolistaan.