Junioripäällikön jupinoita osa 4

Menestystarina

 

Tarina FC Kemin junioreiden kasvusta kohti huippua!

Tarinan siemen on kylvetty jo kauan aikaa sitten, mutta hypätään suoraan vuoteen 2009 ja lokakuuhun.  ”Nakki” Markku Oksalan ja Pekka Lehosmaan luotsaama P96 joukkue on voittanut C-14 piirinsarjan ylivoimaisesti, mutta mukana on ollut kaksi Burmasta Suomeen muuttanutta v.1995 syntynyttä pelaajaa, joten piiri ei voi julistaa joukkueetta voittajaksi. Nakki ei voi ymmärtää miksi nämä kaksi poikaa eivät voisi pelata heidän P96 joukkueessa, joten Nakki ja Pekka tekevät rohkean päätöksen lähtemällä vuotta, jopa kahta vanhempien sarjaan seuraavaksi kaudeksi. Tämä Nakin rohkea päätös viedä joukkueensa vanhempien sarjaan on ollut yksi menestyksen kulmakivistä B-junioreiden saavutuksissa.

Samaisesta lokakuusta alkaa myös tarinan toinen juoni. Kävelemme veljeni Keijon kanssa uutuutta hohtavalla Junkohallin tekonurmella, kohti punaiseen verkkariin pukeutunutta herraa. Punaverkkarinen herra vinkkaa hallin toisesta päästä; ”tulkaa tänne”. Saavumme joukkueen ääreen, joukkueen, jonka kanssa tulemme saavuttamaan yhdessä paljon hikeä, kyyneleitä ja menestystä.  Pelaajat eivät vielä tiedä olevansa tulevia SM-kultamitalisteja ja nyt myös SM-karsintapaikan lunastaneita pelaajia. Pojat odottavat mitä Nakilla on asiaa, koska kaikkien on pitänyt raahautua hallille. Nakki aloittaa lähes 40 henkiselle poikalaumalle puheen ja kertoo, että tässä on meidän seuran omia kasvatteja, joista Kalle alkaa vetämään teitä 94-95 syntyneitä poikia ja Tromsåssa tällä hetkellä pelaava Keijo tulee kaveriksi auttamaan meitä kaikkia ja viemään FC-88:n kohti ammattimaisuutta.

Seuraa minun vuoroni puhua.

Aloitan kysymyksellä, kuinka moni teistä tietää lajin nimeltä Futsal? Pari hentoa kättä nousee ylös.  Jatkan; no kaikki tulevat teistä tietämään sen, sillä tulette saavuttamaan parin vuoden sisällä siinä lajissa SM-kultaa. Pojat katsovat epätoivoisina toisiaan ja pitävät puhujaa todennäköisesti hulluna. Jatkan jälleen puhetta, tulemme myös pääsemään jalkapallossa pois täältä hiekkalaatikkopeleistä ja tulette pelaamaan 3-vuoden sisällä jalkapalloa SM-sarjassa HJK:ta ja muita isompia nimiseuroja vastaan. Tässä vaiheessa Nakki katsoo epätoivoisesti minua ja toteaa; ”et taida Kalle tietää mihin tulit”. Pienet naurut ovat paikallaan ja jatkan esittelemällä pojille Keijon ja kerron lyhyesti kuinka hän oli samanlainen ”räkänokka” kuin te muutama vuosi sitten. Nyt hän pelaa ammatikseen Norjan pääsarjaa ja on pelannut jo lähes kymmenen vuotta ammattilaisena, mutta on nyt pahan loukkaantumiskierteen pauloissa ja siksi täällä auttamassa meitä. Toisen epäonni on aina toisen onni. Kerron myös kuinka harjoittelumäärät ja tekemisen taso niin seurassa kuin kentällä tulee muuttumaan ja tavoittelemme ammattimaista junioriseuraa pitkällä aikavälillä. Totean myös, että olemme tulleet seuraan pysyvästi ja tulemme viemään Kemiläisen juniorityön Suomen huipulle.

Laitamme pojat harjoittelemaan ja ensimmäisenä harjoitteena on vielä tänäkin päivänä käyttämämme tekninen alkulämmittely; pari ja pallo. Pojat alkavat tekemään harjoitetta ja alamme kyselemään Nakilta ja Vettaisen Mikalta kukas tuo pieni vaaleatukkainen poika on tuolla nurkassa, pojalla on aika hyvä ”tatsi” palloon. Mika toteaa, että se on Vetelin Joona, kova poika painimaan.  Jatkamme kyselyä kukas tuo toinen poika tuolla, hänellä on myös vaaleat hiukset. Se on mun poika Jimmy.  Kysyn Nakilta kukas tuo sun ryhmässä oleva vähän pitempi poika? Nakki vastaa se on Topias Wiena, sillä on aika kova kuti. Seuraavaksi kysyin entäs nuo kaksi sähäkkää poikaa ja tuo joka painii niiden kanssa? Nakki kertoo poikien olevan ”Väinö” Wonderful Maw ja ”Kuku” Kyaw Kue Kue ja heidän kanssaan painii Paavo Jokinen. Näin se kaikki alkoi. Muistan sen vielä kuin eilisen päivän..

Hieman myöhemmin mukaan liittyvät myös tärkeät herrat nimeltä Jouni Impiö ja Kyösti Kähkönen.

Se siitä harjoitteesta jatketaan matkaa..

Junkohalli 04.01.2010 FC-88 P 94/95 - TP-47 P93/95 pari kuukautta totuttelemista kovenevaan harjoitteluun vastassa rakas paikallisvastustaja TP-47, jota muuten johti muuan Juha Lamsijärvi. Nyttemmin Juha johdatti TP-47/FC Kemin A-juniorit SM-karsintasarjaan. Ensimmäinen harjoituspeli ja tukkaan tuli TP-47:ltä 1-6. Rovaniemi 05.03.2010 Lynx- FC-88 tulos, pataan 5-0, näillä tuloksilla se lähti.

Tässä vaiheessa tarinaa muuan Samuli Lätti tulee vetämään minua Junkohallissa hiasta ja kysyy voisiko liittyä joukkueeseen. Poika kertoo pelanneensa salibandya ja ei ole siksi voinut harjoitella jalkapalloa. Ilmoitan, että kyllä molempia lajeja voi ihan hyvin harrastaa yhtaikaa ja, että ilman muuta voit liittyä joukkoon. Samuli tulee ”luonnollisesti” suoraan peliin ja päästän hänet toisella puoliskolla kentälle. Samuli on jäätävän hyvä heti kentälle mentyä ja keskustelemme pelin jälkeen, että minulle sopii hyvin sinun toinenkin harrastus. Kerroin myös, että mikäli jatkat vielä jalkapallon parissa niin tulet saavuttamaan siinä paljon. Niin saimme taas yhden uuden sankarin tähän tarinaan.

Hypätään taas hieman eteenpäin..

Heinäkuu 2010, kaksi peliä, ja samaiset TP-47 ja Lynx vastassa. Ensin kaatuu 15.7.2010 TP-47 3-1 ja 17.7.2010 kaatuu Lynx 2-4. Molemmat joukkueet olivat valovuoden meitä edellä vielä talven harjoituspeleissä, mutta kova työ on tuonut pojille jo revanssit joukkueista, joita eivät uskoneet edes unelmissa voittavansa. Tässä vaiheessa olemme jo saavuttaneet välitavoitteen eli nousun kakkosdivisioonaan. Pelaajat ovat oppineet harjoittelemaan ja kova työ on antanut palkintoa ja samalla polttoainetta menestyksen nälkään.

Hypätään jälleen hieman eteenpäin..

Kausi 2011

2011 Maaliskuu Ylöjärvi

Futsal Suomenmestaruus kisat ja mm. eräät tarinan alkupäässä nimeltä mainitut pellavapäät Joona Veteli  ja Jimmy Vettainen johtavat joukkueen historialliseen SM-pronssiin. Tässä vaiheessa on tärkeää huomata kuinka taas uusi sivujuoni on alkanut sillä olemme saaneet yhteistyön merkeissä TP-47:stä maaliin Harri Nykäsen ja kentälle Olli Alakärpän.

Poikien matka jatkuu..

Olemme Junkohallissa Huhtikuussa 2011 ja pohdimme Kyöstin, Nakin, Keijon ja Jounin kanssa miten etenemme poikien kanssa eteenpäin. Olemme vetäneet porukkaa yhdessä eteenpäin jo puolitoistavuotta. Alkuvuodesta valmentajaksi nimitetty Mikko Säylä ei ole pystynyt työkiireiden ja muiden epäonnisten sattumien takia olemaan aktiivisesti mukana joukkueen harjoittelussa ja joukkue ei ole päässyt oikein kunnolla työn touhuun. Uhkana on kovan työn valuminen hukkaan. Pidämme Nakin ja Keijon kanssa puhuttelun joukkueelle, joka myös tehoaa. Unelmiin ei ole oikotietä se on tehtävä itse kovalla työllä.

Kyösti Kähköselle tässä vaiheessa kiitos, sillä ilman sinun panosta olisimme saattaneet menettää tämän lahjakkaan ryhmän juuri tässä vaiheessa. Ja kuten aikaisemmin sanottua toisen epäonni on toisen onni.

Olemme kuumeisesti etsineet sitä oikeaa valmentajaa joukkueelle, sillä olemme kaikki muut sitoutuneita kehittämään seuraa ja minä valmentamaan PS Kemiä. Useiden vaihtoehtojen jälkeen mukaan astuu uusi valmentaja.  Valmentaja, jonka uskomme edustavan seuramme aloittamaa linjaa ja on kykenevä sitoutumaan meidän ja poikien odottamalla intohimolla. Nakki on siis saanut houkuteltua oman veljenpoikansa Janne Oksalan mukaan valmennukseen. FC-88 Kemin oma kasvatti on juuri lopettanut uransa pahaan loukkaantumiseen ja vastaa myöntävästi kutsuun FC-88 B-junnujen valmentamiseen.

Muistan Jannen ensimmäiset kommentit joukkueen parissa. Kalle, tässä joukkueessa on hirveästi potentiaalia. Totean, että niin on, Janne ei muuta kuin tartu härkää sarvista ja ala töihin. Ja Jannehan alkoi siltä seisomalta työhön todella arvostettavalla intohimolla ja oli jälleen FC-88 Kemin onni löytää juuri se oikea mies hommaan.

Kevät 2011 ja Janne aloittaa valmentamisen

Joukkue on pelannut todella ailahtelevasti ja on ollut hieman tuuliajolla ennen Jannen tuloa. Tästä kertoo hieman 9.5.2011 pelattu ottelu Tornion Länsirannan uusitulla tekonurmella. Vastassa TP-47 P94/95 ja turpaan tulee kunnioitettavasti 9-0, joukkueen jonka voitimme vielä puolivuotta aikaisemmin. Todistan itsekin ottelun katsomosta ja saan illalla puhelun Jannelta. Yleensä hävityn ottelun jälkeen puhelua ei valmentajalta saa, eikä valmentaja siihen myöskään yleensä vastaa.  Janne aloittaa, olitko katsomassa peliä? Vastaan kyllä olin. Janne kertoo puhelimessa, että vetää tuo tulos mielen aika hiljaiseksi. Kerron, että mitäpä tuohon peliin enää palaamaan, sulla on matka vasta alussa. Ja niinhän se oli ja toivottavasti tämän tarinan lopussa on vasta alku seuraavalle tarinalle.

Ei hypätä ihan vielä loppuun :)

Jatketaan siis vielä matkaa..

Joukkue näytti Jannen johdolla loppukaudesta, mikä potentiaali heissä on ja voittivat 2-divisioonan suvereenisti. Syksyllä 2011 pojat saavuttivat historiallisen paikan B-junioreiden ykkösdivisioonassa.

Kesän aikana Joona Veteli pääsee allekirjoittaneen toimesta pelaamaan ensimmäisen, mutta ei varmasti viimeisen miesten ykkösdivisioona pelin Kotkassa Arto Tolsan areenalla. Hetkinen, vastahan näimme pojan hallilla Keijon kanssa ja kysyimme Nakilta ja Mikalta kuka tuo vaalea pieni poika tuolla nurkassa on.. Niimpä aikaa on kulunut vasta alle kaksi vuotta ja mikä kehitys tässä ajassa.

Matka jatkuu jälleen..

Syksy 2011 ja B-juniorit ovat saavuttaneet kauden aikana seuran ensimmäisen 1-divisioona paikan Jannen johdolla ja SM- pronssia futsalissa minun ja Keijon johdolla.

Seuraan perustetaan tehoryhmä johon valitaan seuran noin 10 lahjakkainta pelaajaa. Jokainen pelaaja testataan huolellisesti niin fyysisesti kuin henkisesti. Pelaajille laaditaan yksilölliset harjoitteluohjelmat voiman hankkimiseen ja tiettyjen pallollisten taitojen kehittämiseen. Fysiikkaguru Mikko Kiviharju saa vastuulleen jokaisen pelaajan voimanhankinnan ja käymme pitkiä keskusteluita miten pelaajien voimatasoja pitää kehittää pitkällä aikavälillä. Taktista osaamista aletaan myös kehittää pelaajille heti edellisen kauden päätyttyä käymällä taktisia juttuja niin kentällä kuin videoilta läpi.

Kausi 2012

Aloitamme myös heti viimeisten pelien jälkeen uuden kauden futsaalissa ja tavoite oli kirkastaa pronssi mitali. Janne käy poikien kanssa vielä futsalin ja voimaharjoittelun lisäksi painisalilla ja lenkkeilemässä pari kertaa viikossa.  Kauden 2011 SM-pronssimitali ei saa kaupunkia rakentamaan uutta monitoimihallia vieläkään, vaan he joutuvat purkamaan jo hyvin palvelleen Urheilutalonkin pois. Tämä asettaa seuramme haasteelliseen tilanteeseen, harjoitusvuoroja on kolme viikossa Tervahalliin ja joukkueita on useita. Teemme ratkaisun, joka pelaajien mielestä ei voi toimia. Laitamme Akatemia-ja B-juniorijoukkueet pelaamaan aina keskenään harjoituksiin. Jokainen voitto lasketaan ja kirjataan facebookkiin avattuun sivustoon. Ensimmäinen peli lokakuussa 2011 päättyy Akatemian voittoon 12-1. B-pojat ovat epätoivoisia ja pettyneitä, mitä tästä oikein tulee? Juuri alkanut jakso alkaa jälleen karvaalla tuloksella.

Aikaa kuluu ja harjoitusmäärät ovat todella korkealla futsalin, tehoryhmän, voimaharjoittelun, jalkapallon, lenkkeilyn ja painisaliharjoittelun ansiosta. Koittaa maaliskuu 2012 viimeinen harjoitusottelu futsaalissa ennen B-junnujen SM-kisoja. B-juniorit voittavat Akatemian 9-8 tuloksella ja pojat ovat täynnä itseluottamusta. Ei muuta kuin juna kohti SM-kisoja. SM-kisoissa nämä sankarit Joona Vetelin, Samuli Lätin, Topias Wienan, Paavo Jokisen ja Jimmy Vettaisen johdolla saavuttavat Suomen korkeimman tason futsaalissa voittamalla SM-kultaa allekirjoittaneen ja Keijon valmennuksessa. Aivan, olemme olleet yhdessä vasta kaksi vuotta..

Matka jatkuu jälleen

Koittaa kevät 2012 ja Janne on johdattanut joukkojaan läpi kovan talviharjoittelun. Talvella seuramme edustusjoukkue on vahvistunut kovilla paluumuuttajilla Keijo Huuskolla ja Jaakko Isterillä. Mukaan on tarttunut myös Jani Kokkila ja Henri Louste. Edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimitetty talvella Markku Kalermo ja hänelle on annettu tehtäväksi nousta sarjaa ylemmäksi ja ajaa nuoria lahjakkaita junioreita sisään edustukseen. Edustus johtaa jo suvereenisti sarjaa, mutta jo aikaisemmin alkanut sivujuoni yhtyy taas pääjuoneen. TP-47 on ajautunut pudotuksen partaalle 2-divisioonassa ja uudeksi valmentajaksi on nimetty valmentaja velho Oleg Eprintsev. Oleg soittaa FC Kemiin ja tarjoaa mahdollisuutta pelastaa yhdessä heidät ja antaa mahdollisuuden Joona Vetelille aloituksessa pelata todella kovia pelejä 2-divisioonassa kovissa paineissa. FC Kemi katsoo tämän olevan pelaajalle parasta tässä vaiheessa ja antaa luvan siirtyä pelastusoperaatioon. Kymmenen pelin jälkeen TP-47 pistemäärä näyttää pelaamalla nollaa pistettä. Nyt Joonan, Keijon, Olegin ja TP-47 muiden pelaajien maagisten suoritusten jälkeen pistesaldo näyttää 26 ja säilyminen on totta. Toisen epäonni oli jälleen toisen onni ja Joona sai ansaitsemansa mahdollisuuden suoraan pelaavaan kokoonpanoon isoihin peleihin. Syvenevä yhteistyö loi myös mahtavan edellytyksen A-junioreiden menestykselle ja avasi mm. B-junioreistamme Samuli Lätille, Jimmy Vettaiselle ja Topias Wienalle mahdollisuuden pelata SM-karsintasarjaan nousseessa TP-47 A-juniori joukkueessa.

Samalla oma edustusjoukkueemme oli uuden edessä ja tarvitsi kipeästi pelaajia ja niitähän löytyi B-junioreista.  Paavo Jokinen, Eetu Pääkkölä, Teemu Lantto, Ville Valli, Tatu Kujanpää ja Samuli Sanaksenaho pääsivät näyttämään kyntensä edustusjoukkueessa ja hyvin paikkansa käyttivätkin. Isoon rooliin edustuksessa B-junioreista kauden aikana nousivat Topias Wiena, Joona Veteli,  Jimmy Vettainen ja Samuli Lätti.

Loppu lähenee tälle tarinalle…

Janne Oksala johdatti joukkueensa voittoon 1-3 Jyväskylässä JJK/2:ta vastaan. Samana iltana muiden pelien tulosten tultua julki varmistui poikien nousu tammikuussa alkavaan SM-karsintasarjaan. Saavutus on todella tärkeä, sillä se takaa P96/97 syntyneille kovia pelejä tammikuusta lähtien. P95 syntyneet taas pääsevät TP-47 ja FC Kemin yhteisen A-juniorijoukkueen kanssa tammikuussa alkavaan SM-karsintasarjaan. Näin alueemme pojille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus pelata kovia pelejä lähes ympäri vuoden. Jos jossain on palloliiton uudistukset onnistuneet, niin tässä sarjauudistuksessa. Nyt pojat voivat treenata lujaa, motivoituneesti ja samalla saada pelejä, joissa on panosta jo harjoituskaudella.

Lyödään B-junioreiden kolme kulunutta vuotta pakettiin. Nakin ja Pekan fiksu päätös pelata vanhempien sarjaa ja kehittää pelaajia tulevaisuutta silmällä pitäen oli onnistunut. Olemme nyt yhdessä kaikkien valmentajien kanssa saavuttaneet SM-kultaa ja pronssia futsaalissa. On noustu joka vuosi yhden pykälän verran ylemmäksi B-junioreissa. Yhteiset A-juniorit nousivat SM-karsintasarjaan. Useat nuoret pelaajamme ovat saaneet vastuuta alueen edustusjoukkueissa. Tähän kaikkeen on tarvittu uskoa, toivoa ja rakkautta lajia kohtaan.

Tässä tarinassa olen kertonut FC Kemin junioreiden matkaa kohti unelmaa jonka me yhdessä kolme vuotta sitten asetimme.  Matkalle on mahtunut pettymyksiä, iloa, surua, kasvamista ja ennen kaikkea yhteistyötä. Kuten tarinasta näkee, on tarvittu monta onnistunutta valintaa niin, seuralta, pelaajilta, valmentajilta ja vanhemmilta. Paljon olemme saavuttaneet ja paljon on pojilla vielä edessä. Seuran valitsema pitkäjänteinen työ seuran juniorityön ammattimaistamiseksi on onnistunut.

Siis hetkinen, saavutimme Suomen huipputason futsalissa kahdessa vuodessa ja jalkapallossa kolmessa vuodessa. Lähtötasoltamme olimme varmasti Suomen mittakaavassa ihan pohjalla. Miten tämä on mahdollista?

Saan silti lähes päivittäin kuulla ihmeellisiä juttuja ja väittämiä FC Kemin toiminnasta. Eikö näissä saavutuksissa ole teille kaikille epäilijöille vastaus? Toivottavasti edes ymmärrätte mitä nämä saavutukset ovat pojille merkinneet. Ja kun tiedämme, etteivät ne aikaisemmin Kemissä valitut tiet ole juniorijalkapalloilussa toimineet, niin miksi meidän pitäisi niitä vanhoja kaavoja noudattaa?

Eihän uutta tarvitse keksiä, kopio vanhasta omasta mielestäsi kaikki hyvä ja kuuntele niitä ihmisiä, jotka ovat nähneet vähän muutakin kuin tämän hiekkalaatikon.

Tässä tärkein pointti: Arvosta niitä ihmisiä, jotka ovat ammattilaisena pelanneet tai valmentaneet. Harva ihminen tajuaa mitä uhrauksia he ovat joutuneet tekemään saavuttaakseen asemansa. Siksi he todella tietävät mitä pitää tehdä, koska ovat sen itse tehneet täällä Kemissä, näillä resursseilla ja olosuhteilla, eivät missään Espanjassa tai Englannissa, vaan Suomessa ja Kemissä. Ei myöskään riitä, että kuuntelet heitä kuukauden, valittu tie täytyy olla pitkäjänteinen ja määrätietoinen. Ei auta, että Mourinho tulee tänne kertomaan mitä pitää tehdä jos seuran taustat eivät häntä noteeraa tai eivät vain osaa tehdä työtään kunnolla. Jokainen pelaaja valitsee itse tiensä ja aidan jonka ylittävät tai alittavat. Valmennustietämyksestä täällä ei ole homma koskaan kiinni jäänyt, sillä löytyyhän meiltä myös maajoukkuevalmentaja, mutta entäs seura johtaminen? Seurajohtaminen on se avain onneen ja sitä FC Kemi on kehittänyt kuuntelemalla ammattilaisia.

Kunnioitus kaikkia kohtaan ja tuen antaminen valmentajalle ja valitulle linjalle pitkäjänteisesti on ainakin meidän seurassa toiminut ja tuonut menestystä. Korostan, että ilman laadukasta seurajohtamista ei FC Kemi olisi ikinä saavuttanut tätä menestystä näinkin lyhyessä ajassa. Asioita saa kyseenalaistaan ja se on tapa kehittää toimintaa, mutta jatkuva poukkoilu valitulta tieltä sinne tänne ei johda mihinkään.

Ja esitän edelleen kysymyksen, että mitä jos tässä kaupungissa muutenkin uskottaisiin FC Kemin valitsemaan linjaan ja pitkäjänteisen työn tuovan uskottavia tuloksia? Tiedän, että moni seura ja valmentaja tekevät hyvää työtä, mutta saavatko he tehdä haluamaansa yhteistyötä ja hakea ammattimaisuutta sieltä mistä sitä löytyy? Kyllä meillä Kemi-Tornio alueella on riittävä tietotaito tehdä menestystä. Uskotaan omaan laadukkaaseen tekemiseen ja annetaan oman kylän pelaajille mahdollisuus. Onhan Oleg ja Väikkä sen TP-47:ssä miesten tasolla näyttäneet ja FC Kemi ja TP-47 nyt junioritasolla.

Nöyrimmät kiitokset teille pojille työstä ja uskosta jonka olette yhteisten unelmienne eteen antaneet. Tarinassa mainittiin monia henkilöitä ja varmasti monia jäi mainitsematta, jokainen teistä on kuitenkin ollut osa tätä matkaa ja unelmaa. Erityiset kiitokset Nakille, Annelle, Köpälle, Juicelle, Mikalle, Markulle, Pekalle ja Jounille yhteisestä tarinasta. Suuret kiitokset myös seuraa auttaneille ammattilaisille Juha Pasoja, Anssi Jaakkola, Oleg Eprintsev, Keijo Huusko, Kari Vaalto ja Adriano Munoz.  Isoimmat kiitokset luonnollisesti kuuluvat tarinan sankareille ja ohjaaja Janne Oksalalle.

Junioripäällikkö Kalle Huusko 30.09.2012